TUOMAS MURAJA
Suomalaistaiteilija Antti Majava on juuri oikeassa paikassa ja aivan oikeaan aikaan. Samalla, kun Belgiassa on meneillään maan historian pahin hallituskriisi ja kansallismieliset puheenvuorot maan jakamisesta kahtia kiihtyvät, Majava esittelee Brysselin ydinkeskustassa oman kannanottonsa nationalismin nousuun.
Majava sai rakennettua tilataideteoksensa Place de Martyrs -aukiolle perjantaina ja herätti välittömästi keskustelua ohi kävelevien brysseliläisten parissa.
Majavan installaatio peittää Belgian itsenäisyyden symbolin, marttyyrien patsaan mustalla kankaalla, Vieras monoliitti on tullut tutun veistoksen tilalle, mikä muuttaa aukion hiljaisen arvokkaan tunnelman rauhattomaksi. Monelle belgialaiselle yhdentekevä patsas muuttuukin verhottuna merkitykselliseksi, kun se pakottaa muistelemaan, minkälainen muistomerkki on ja mitä se edustaa.
- Ei minulla mitään erityistä sanottavaa Belgian sisäpolitiikkaan ole, mutta mielestäni tällainen kouriintuntuva ele oli tässä ajassa tarpeellinen, Majava miettii.
Belgian uusi parlamentti joutui viime tiistaina aloittamaan syyskauden ilman, että maassa on vieläkään hallitusta. Neljä kuukautta parlamenttivaalien jälkeen neuvottelut etenevät yhä hitaasti. Epäluulo kieliryhmien välillä näyttää yhä kasvaneen ja hollanninkielisessä Flanderissa on jopa vaadittu täyttä itsenäisyyttä.
Elokuvamainen tunnelma
Majavan mukaan siihen aikaan, jolloin Belgia itsenäistyi vuonna 1830, liittyy kiinteästi myös teknologisen vallankumouksen alkaminen. Tuolloin nationalismin huumassa ihmisten voimavaroja alettiin valjastaa teolliseen työhön.
Majavan mielestä nykyajan talousorientoituneessa kulttuurissa tilanne jatkuvasti pahenee.
- En näe EU:takaan minään muuna kuin kaupanedistämisorganisaationa, Majava moittii.
Kuvataideakatemiasta piakkoin valmistuva Majava haluaakin houkutella ihmisiä kokemaan talouden uhkan keskellä jotain muuta.
- Tarkoitus on palauttaa mieliin aukion eli agoran merkitys kokoontumispaikkana, jossa ihmiset vaihtavat mielipiteitään, Majava lisää.
Musta monoliitti tuo mieleen Stanley Kubrickin elokuvan Avaruusseikkailu 2001 , jossa outo paasi on tarinan arvoituksen ydin, mutta elokuvataide kokonaisuudessaan on inspiroinut nuorta taiteilijaa. Illan pimettyä tilateos saa aivan uuden ulottuvuuden, kun valot luovat patsaan reliefiin varhaiselokuvamaisen tunnelman. Silloin tällöin paasiin veistetyt taistelujoukot heräävät henkiin, kun vilkkuvalo kohdistuu ratsastajahahmoihin puolen minuutin ajan.
Valojen lisäksi installaatioon kuuluvat ajoittain leijaileva savu ja kerran minuutissa kajahtava metallinen isku, jonka kaiku aukiolla tuo mieleen vallankumousrummun kuminan.
Antti Majava edustaa Suomea Suomen Benelux-instituutin kutsusta Brysselissä järjestettävässä Agorafolly Art Walk -taidekävelytapahtumassa. Majavan teos on esillä kaksi kuukautta.
Julkiseen ulkotilaan rakennettu hanke on ollut Majavan mukaan monimutkainen ja työläs. Patsaan suojelemisen takia paikallinen arkkitehti on joutunut suunnittelemaan turvajärjestelyt, ja installaation tekniseen pystytykseen on osallistunut yksi jos toinenkin avustaja.
